This week’s finished work is a commission I tried to finish a month ago. “Tried” mainly because of all the work hassles.

Very much inside the comfort zone because it’s a graphite work with a fairly traditional approach. Very much outside because it’s about dogs. Without exaggeration these are numbers 10 and 11 on my dog drawing career. Thusly my only guide was the references I had and frankly I still don’t have a clue on how to read character in dogs for example.

In a way this was a very successful learning opportunity. The medium and the style were very familiar to me even if the subject was really alien. Maybe someday I’ll learn more if I keep taking baby steps.

(I will be making a walkthrough type series of this piece at a later date. The work itself will have some little changes mainly because I’m not entirely pleased with it and the commissioner wanted me to add the dogs’ names. Updated image will be posted on the walkthrough.
The image is a bit oddly framed for it didn’t fully fit in my scanner. Graphite pencils on 24×32 cm watercolour paper.)

I had the flu this week and thus had a tiny amount of time for art stuff. Which was kinda nice because I really had the inclination to be productive.

Until the realization that nothing works.

I started with fiddling some long overdue commissions. Veeery slow fiddling and faffing about and nothing really happened. On the contrary, everything went from bad to worse. An example above. I cannot fathom why on earth it’s so damn difficult to get colours and brushes to work as you’d like when working digitally. Why on earth palominos never ever agree to be even remotely palomino-y?! Ack, feel like throwing up because nothing’s working. If I could, I wouldn’t do these things.

The other thing on this week’s to do was pieces for an upcoming show. Well, actually either finish those WIPs or choose works from the already finished ones. Why on earth isn’t there any worth looking at?

Difficult, utterly difficult. It’s unreasonably annoying that I have all this need and wanting to paint but nothing’s going anywhere. Nothing’s working the way I’d like it to work and I never manage to try out anything new. Everything I do just slides into the same old rut and run into the same old problems.

Sometimes painting and doing it alone really drive me up the wall. Instruction and feedback is crucial for improvement.

• how great it is to paint
• how I’ve had about fifteen minutes to paint
• how I love colours.

Active WIPs include at least this grey pony. It’s fun to paint something soft and blended for a change.

Other WIPS include failed watercolour paintings and plans for bigger paintings. I really miss painting (well, mostly succeeding) with oils.

In other news, I’ve reserved an exhibition slot for this Summer. Have no clue what I’m going to show, but really a lot very much want it to be something colourful.

Longer and more interesting updates in the future, I sincerely hope.

Firstly, as a text-only update, I must brag about the old paintings I’ve been fixing. I am a little annoyed at how lazy I tend to be: it might be a valid option to do everything properly on the first go… Alright, to some extent this comes down to using my time wisely…

Secondly, finally a test piece that has been on the works for at least two months.

(reference image by KLM. @ kalmanen.deviantart.com)

Gessoed MDF, a thin layer of acrylics and topped with watercolours. For quite some time now I’ve been thinking whether watercolours stick on top of acrylic paints (for fixing stuff etc.). Yes it does, but I should’ve bothered with fixative for some parts. But really, as  you can deduct from the quality of this work, I finished very quickly instead of really making this a proper piece.

I couldn’t have imagined how difficult it was to control the painting process. However, I’m guessing mostly this was due to two things: wrong kind of brush and too hard (= non-absorptive) painting surface. I would think this would work better with a thick paper.

On the plus side one could mark the superb effects, especially in background work. The colours ran and blended really nicely, though a bit unexpectedly. A bit more patience and with better planning this could produce pretty neat works! I also liked the textures on the horse, even though otherwise the horse was pretty ruined due to bad colour choices.

Next time the amount of white must be drastically limited. It’s really difficult to cover up mistakes and approximations in the acrylic blocking stage with watercolour. (See the pale area reserved for the mane and edges with the background blue…) I also need to investigate why the watercolour didn’t cover all the parts of the board nicely.

All in all, a nice experiment even if the result wasn’t all that hot.

The last picture for this week is an age-old graphite drawing which I really had the energy to finish up. Finally, finally. The scan might be lying a bit about the darkness of the background etc., but…

And that’s that.

• At the same time I should inform that there’s a slight problem with the Visual Expression updates because I have not taken pictures…  Tulossa on ainakin grafiikasta kaksi kappaletta heti kun saan asiat järjestykseen. Maalauksen postauksissa olen hieman kahden vaiheilla, koska en vielä haluaisi esitellä päätöitä.
• Studio-postausta ei tule, koska en ole ollut studiolla. Tämä kommentti ehkä vaatii parikseen seuraavan hymiön: :’(
• Akvarellikurssipostaus tulee ensi viikolla, jos nyt voisi muistaa valokuvata työnsä. Geez.

There isn’t much to write home about this week. I’ve been tinkering with the huge backlog of overdue commissions I have. I hope to start catching up at the end of this month.

This post’s piece is a commission of a buckskin New Forest stallion. I think I might have given him a bit of a wrong look, but I try and fix it as I put more work to it. (This was at one hour mark.)

On other news, this Sunday I have the very first lesson of my watercolour course. Terribly excited, especially after hearing we get a JMW Turner exhibition up here later this year! I’d really love learning the “one minute watercolour” he practised, but I expect I will be extremely happy with a “one hour watercolour” with my endless fiddlings and whatnots…

Also, I’ve been asked to give a talk and/or a short (day and a half or thereabouts) course about Something Interesting. Haven’t got a clue about the topic but I hope it’ll materialise. (Though originally there’s been a request to give a talk about something general I’ve learned at school, like colour theory, and the course possibly about lino printing.)
I need to mull it over a bit, let’s see if this pulls through!

So this week I’ve been working on a great many pieces: few Finnhorses, an Icelandic, a riding pony and Arabians. This piece is a blood bay Finnhorse mare which has been in the works for some time. As per usual, I was lazy and didn’t bother with taking a more recent screen grab, but she hasn’t progressed all that much.

Usually these postings are a bit dull, but I aim to give more info from now on. Next posting will hopefully be my “set of goals” posting, possibly tomorrow. If not, I’ll aim to post a couple of finished works on Sunday. So until then, keep making art!

Kaiken hyvän lisäksi oli vielä hirveä into ja himo maalata! Mikä voisikaan mennä vikaan!

No, aika moni asia, näemmä.

Luku 1, se kauiten odottanut pitäisi jo vihdoin saada pois…“Teen nyt vihdoin tän roikkuvan loppuun, ei siinä enää paljon ole”, tuumi hän. Photoshop kauniiseen käteen ja kuva auki. Mustien sekoittelua, jalka-asentojen korjausta. Vihellellen hän lisää varjoa tuomaan syvyyttä. Sitten, täysin pyytämättä ja ilmoittamatta, saapuu kamala valaistuminen. Sehän on ihan kamala, eikä yhtään sellainen kuin piti. Blergh!

Hätä ei ole onneksi tämän näköinen. Urhea sankarimme ajattelee olevansa ovela kuin päivävuoroon siirtynyt kettu ja vaihtaa kuvaa.

Luku 2, jos et voi olla järjestelmällinen, ole ainakin nopea
“Tämä nyt ainakin on nopeasti valmis!” hän lohduttaa itseään. “Eihän tästä nyt puutu juuri mitään, katson vaikka leffan samalla ja siinäpä se. Sitten voi palata vähän vaikeampaan.”
Puoli tuntia myöhemmin näyttämölle astuu vanha tuttumme, pyytämätön valaistuminen.
“Hetkinen”, hän sanoo, “tässä on nyt jotain hieman pielessä”. Mitä, kas se ilmenee pian.
“Niin, tän piti olla voikko. Miksihän tämä näyttää nyt ihan shamppanjahallakolta?”

Seuraa masennus ja armoton ketutus. Kuitenkin vaaroja kaihtamatta seuraavana päivänä pääkärsijämme yrittää uudelleen onnistumista.

Luku 3, jos et voi olla edes nopea, tee sitten asiat luokattoman hyvin
“Ainakin voisi luonnostella yhden roikkuvan kuvan pois kuleksimasta”, tuumii päähenkilömme selvästi nöyrtyneenä. “Kovin monta juttua ei tässä voi mennä vikaan.”
Silti sieltä aina muutama varmasti perille löytävä ilmaantuu.
“Jalka-akselit, mitä ne on? Ai tummanpunaruunikko? Mikähän se näistä miljoonasta hevosesta oikeasti on… Ja miksihän puoliverisiltä katoaa kaulat aina jonnekin? Ei se mitään, piirretään pää yhdeksättä kertaa uusiksi.”
Pienet korjaukset täyttävät pimenevän illan. Lopulta ei ole enää muuta tehtävissä kuin iskeä väriä tuomaan jotain illuusiota oikeasti toimivasta suunnitelmasta, sulkea softa ja toivoa, että se menee läpi.
… paitsi että ne ketun sukat. Unohtuu aina.

Ja näin päättyy pieni tarinamme hyvistä aikomuksista. Tarinamme moraali ei liene epäselvä kenellekään.

Ei näin, ei todellakaan näin.

(Voisi edes nanonsa nanoilla kunnialla loppuun sen sijaan, että kirjoittaa turhia postauksia blogiin tai foorumeille. Mutta ei näemmä edes sitäkään.)

Kyseessä on iänkaiken vanha puuvärein tehty poni, josta nyt lopulta ei sitten tullut huikea menestystarina. Sarjassa “ihan kiva”, mutta puuväriongelmat ja tekniikkani puutteet yhdistettynä kyvyttömyyteeni saada skannerin avulla mitään esityskelpoista estivät sen suuremman menestyksen.

No, laitetaan tämä harjoituksen nimiin ja jatketaan.

(Ponissa mallina käyttämäni hienon valokuvan on ottanut Caserta-stock @ dA.com.)

——

Huomenna sitten suuntaan maalaustapahtumaan demoamaan maisemamaalausta (tulee olemaan tavalliseen tapaani värikästä kiveä/kalliota). Siitä postaus, ja mahdollisesti myös videota, loppuviikosta.

Edelleen kipeänä, mutta (toivottavasti, kop kop) paranemaan päin.

Tänään vihdoin oli energiaa, ja päällä kestävyyttä, sen verran, että jaksoin maalatakin koneella. Walkkis kuvasta alla.

Vedos, suhteellisen siisti luonnos (en näemmä säästänyt korjauslayereitä). Normaali kova pyöreä sivellin, pen pressure size.

Pohja, tärkeimpien pohjavärien lisäys luonnoksen alle, sivellin sama kuin edellä.

Pohja 2, edellisen vaiheen tarkennusta, muutaman päävärin lisäys. Sivellin tarkennusvaiheessa sama kuin edellä, mutta välillä pen pressure myös opacity. Taustaan lisäsin värisuunnitelman tuomaan “tunnelmaa”.

Pohja 3, luonnoksen piilotus, että alkaa näkemään pysyykö hevonen koossa. Paljon uutta tekstuuria päähän ja kaulaan, rungon kolmiuloitteisuuden hakemista. Tekstuuria, tekstuuria…

Versio 1, taustan tarkennusta ja hevosen “ääriviivaamista” perusvärien palikoilla. Lisää tekstuuria.

Versio 2, viimeinkin pehmennystä! Samalla takaosan aloitus ja  muodon hakemista. Taustaan sen verran muokkauksia, että sain itselleni paremmin hahmotettua valon suuntaa ja mikä tilanne kyseessä. (Ei ehkä kuitenkaan avaudu katsojalle.)

Versio 3, enemmän jalkoja sekä aikaisemman työn pehmennystä: sivellin vaihtunut pyöreään kovaan, jossa pen pressure vain opacityssä.

Versio 4, poni lähes valmis. Vaihdoin taustan mustaksi paremmin erottaakseni esimerkiksi “ääriviivojen” ylitykset (ks. esim. oikea takajalka!). Samalla musta tuo hyvä pohjan miettiä mitä ihmettä sitä taustalle tekee: olin kyllästynyt viimeistään viime vaiheessa taustaan.

… ja maagisesti sillä onkin tausta ja se on valmis! Koska tämä meni niin nopeasti ja unohdin ottaa kuvia, kerron sanallisesti mitä tein:

• poistin mustan taustan ja laitoin tilalle aikaisemmin tekemäni oman gradientin, jossa on käytännössä räikeä vaaleansininen ja räikeä vihreä, keskellä vähän “valkoista” -> valmis geneerinen tausta. Säädin lisäämäni gradientin layer mode -paneelista ja layer opacitystä sopimaan omaan ajatukseeni.
• vedin suurella custom-siveltimellä (tullut jossain sivellinsetissä) kaksi ohutta kerrosta harmaanpunaruskeanviolettia kulmittain vihreän yläpuolelle. Lisäsin taustaan vaaleanpunaista ja peilasin sitä vähän tumman osan yläreunaan.
• vihreään osaan jollain toisella custom-siveltimellä erilaisia vihreitä ja keltaisia.
• perussiveltimellä (pyöreä kova, pen pressure opacity) tummanviolettia ja ruskeaa varjoksi, samalla tummaan osaan violettia ohuesti sekä keltaista tumman osan alareunaan. Pinkin osan tasoitusta samalla.

Hienoa hienompi animaatio taasen:

(Huomatkaa kuinka päättämätön olin jopa ponin sijainnin kanssa!)

Mutta, sainpahan ainakin issikan valmiiksi. Senkin kanssa tuli sitä samaa ongelmaa, josta olen kärsinyt: jossain vaiheessa vain tökkäsee, enkä osaa ja sitten halua jatkaa. Jos tämä kuva ei olisi ollut tilaus, olen ihan varma, ettei itsekurini olisi riittänyt loppuunviemiseen. Ärsyttää!

Sen lisäksi sain tallenneltua suht kivan version liian kauan roikkuneesta kuvasta:
… vielä kun saa valmiiksi!

Muissa uutisissa

Joulutilaukset. Enää yksi slotti tarjolla! Jos on joku kiinnostunut, kannattaa ottaa yhteyttä.

Aletilauksia. Lisäksi otan muutaman (2-5 kappaletta? en ole päättänyt) tilausta koirista alennettuun hintaan. Haluan kasvattaa portfoliota ja harjoitella, ja kun koiria aina välillä kysellään, niin ajattelin laittaa tarjouksen. Hinnat ovat 10-50 prosenttia normaaleja tilauksia edullisempia. Toimintaperiaate on “sika säkissä”: mitä enemmän vapautta, sen halvemmalla irtoaa. Tekniikkaa/tyyliä saa toivoa, koon (tai maksimihinnan) voi määritellä.
Todennäköisesti tulen tekemään usemman version samasta aiheesta (= yhdestä koirasta), joista tilaaja saa valita haluamansa lunastettavaksi (ja jos sattuu useampi mieleinen, niin vaikka kaikki).
Kuvat teen slottien varausjärjestyksessä kun saan muun listani tyhjäksi. Kuvat menevät siis reilusti yli vuodenvaihteen (haluaisin sanoa maaliskuu). Kiinnostuneet ottakoon yhteyttä sähköpostitse kayhmk @ gmail.com.

Näyttelytyöt. Päätin, etten viitsi vaivautua. Aihe ei ole niin inspiroiva, en saa arvonäyttelyä meriittejä ajatellen, olen muuten niin kiireinen ja stressaantunut sekä tilauslistani on ruuhkainen. Ehkä teen yhden ajattelemistani töistä piankin, ehkä en koskaan mitään.

Käyntikortitkin pitäisi joskus saada aikaan… Vaikeaa, perin vaikeaa!

Ja lopuksi: Stockmannilla oli Hullut Päivät. Niillä oli maalauspohjia. Pohjia sai rahaa vastaan. Loput voitte arvata. Syvä huokaus.