Kevät sentään!
Huh, onpahan taas ollut pari viikkoa! Viime viikolla piti iloisesti laittaa taas VV-postausta ennen kuin lähdin viikoksi reissuun. Arvatkaa oliko sähköt poikki? Kyllä, minulla on loistava onni.
No, yritetään nyt tällä viikolla sitten laittaa KK:t ja VV:t niin kuin asiaan kuuluu!
Ajattelin nyt kuitenkin kertoilla hieman kuulumisia ja näyttää tämän vanhan näyttelytyön. Se oli esillä huhtikuussakin ja on tällä hetkellä jo toisessa paikassa ripustettuna. Siksi myös kuvakin on aika huono: kännykällä huonosta kulmasta jne. yritetty.
Tein tämän kuvan joskus lokakuussa, tai niillä main. Se oli viimeinen ja aika hätäisesti tehty ennen näyttelyn alkua. En ollut oikein iloinen sen onnistumiseen, joten ei liene yllättävää, että korjasin monta pientä juttua. Näyttää paremmalta, mutta en ole vieläkään ihan tyytyväinen.
Hassua sinänsä, että pidän edes jollain tasolla, kun kuva on kuitenkin normaalista tyylistäni jotenkin… karrikoitu, naivistinen. Vähän tarkoituksellakin, mutta yllättävän suuresti.
Ehkä tästä pitää päätellä, että pitäisi vähän laajentaa ajatuksia ja pistää roiskien vähän muutakin kuin mitä normaalisti? (Ehdottomasti.)
No, samalla pari viikkoa sitten ihan muilla asioilla kävin kysäsemässä, että olisiko mitenkään mahdollista saada ponikuvia esille lähikirjastoon. Yllättäen oli — todella kiva! Tästä ehkä oppi taas sen, että pitää oikeasti mennä ja kysyä. Pieni vaiva, mahdollisesti suuri ilo. (Ainakin jos säilytystila on negatiivinen ja töitä on miljoona. Siinä ei edes tetris-taidot enää auta.)
