Viikonloppu!

Viikonloppu!

Hei taas kaikille! Parin viikon blogihiljaisuus on nyt takana. Se oli varsin suunniteltua ja perustui yksinkertaisesti siihen, että halusin keskittyä pienen näyttelyni suunnitteluun ja muihin kiireisiin, joita on ollut aika lailla.

Suunniteltua tosin ei ollut se, etten enää sunnuntaina 20.3. pistänyt VV #11-päivitystä. Päätin asian aika ex tempore muiden kiireiden saadessa tilanteen siihen, etten ehtinyt erästä työtä viedä finaaliin sunnuntai-iltana.

No, asia on nyt kuitenkin takana!

Olin eilen siis pystyttämässä näyttelyäni. Siitä ei ole ihan hirveästi kerrottavaa, muutama työ kolmelta viime vuodelta. Näyttelyn rungon muodostavat loppuvuonna 2010 (10.10.-6.1.?) esilläolleet hevosaiheiset Vogue-työt ja näiden lisäksi on täytteenä muutama irrallinen hevostyö: 3 öljymaalausta vuodelta 2008, 3 akryylimaalausta (ensimmäiseni ikinä!) vuodelta 2009 ja kaksi vesivärisekatekniikan kuvaa vuodelta 2010.
Vogue-työt ovat siis 2010 tekemiäni hevosmuotokuvia, joiden inspiraationa on ollut lempihevosiani ja Vogue-lehden kansikuvia. Ne ovat eräänlainen summaus viimevuosien hevosmuotokuvaharjoitteluilleni.

Todellisuudessa kuitenkin näyttelyyn ei pitänyt tulla mitään siellä nyt olevista töistä. Tarkoituksenani oli tehdä sitä varten kaikki uudet työt, uudesta aiheesta. Aikaa oli jne., mutta olen ihan lukossa!

Yritin miettiä miksi näin, todella ärsyttävä olo. Seuraavat ajatukset (seur. kolme kappaletta) ovat kirjoitettu ylös suoraan miettimisen keskellä, kopioitu messenger-keskusteluista muokaten vain vähän (pari kirjoitusasun korjausta, projektinimien poistoja yms.).

Mietin sitä, että siirtyisin taas pois akryyliväreistä. En tiedä auttaako se mitenkään tähän tukkoisuuden fiilikseen, mutta jotenkin niiden kanssa tuntui niin erityisen vaikealta saada sellaisia värisekoituksia kuin olisin halunnut. Että ne vaan ei toimi niin kuin pitäisi.
Ja sitten tuntui jotenkin supervaikealta taas tehdä jotain tiettyjä efektejä, joista olen tykännyt öljyllä.
Ehkä se on tosiaan vain tukkoisuutta tai sitten se on välineestä kiinni, mene ja tiedä.

Ajattelin myös, että voisi yrittää tehdä jotain isompia töitä aktiivisesti. Isompi tarkottaen fyysisen koon lisäksi ihan haastavaakin: perinteisiä studiotöitä. Siis esimerkiksi, että olisi aina yksi iso öljytyö kesken ja sen kuivaessa sitten voisi tehdä tilauksia tai omia projekteja. Tai mitä nyt yleensäkään muuta tekemistä olisi.

En tiedä, jotenkin turhauttaa sekin, että tuntuu etten osaa käyttää öljyvärejä. Pitäisi varmaan etsiä joku “aloita tästä, sitten tee tätä” -tyyppinen kirja ja oikeasti tehdä se alusta loppuun. Vaan kas mikä, mene ja tiedä.

Joka tapauksessa tilanne on se, että en saa mitään asiallista aikaiseksi. Vakavuuden voi arvioida tuosta ylhäältä: pikkuinen (6×8″ ?) maisema on huonolla skannauksellakin parasta, mitä sain tehtyä.
Otsikko puolestaan on kuvausta siitä, kuinka en osaa enää edes otsikoida asioita!

Be the first to like.